Salo - menetetty kaupunki

Salon kaupugilla oli kaikkien aikojen mahdollisuus nousta kukoistavaksi ja vetovoimaiseksi keskukseksi Turun ja Helsingin välimaastoon. Tämän mahdollisuuden antoi Nokia, jonka huikea menestystarina antoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Salolle ennennäkemättömät verotulot. Tulot olivat joka vuosi kymmeniä miljoonia enemmän kuin mitä tämänkokoisen kaupungin kuuluisi saada. Salo kuitenkin hukkasi kaikki mahdollisuutensa ja nyt edessä on vain kurjistumisen tie. Miksi tässä näin kävi?

Valtava rahamäärä sokaisi sekä päättäjät että virkamiehet. Muistan vuosikymmenen alusta lehtijutun, jossa näkyvä kokoomuspoliitikko kertoi, että "rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin paljon ettei tiedä mihin sitä laittaisi". Rahan tulon alkaessa ei ensi säikähdyksessä edes keksitty mihin sitä laitettaisiin joten muutama kymmenen miljoonaa laitettiin sijoitustilille. Tämä jäikin ainoaksi järkeväksi päätökseksi mitä tässä kaupungissa tehtiin rahavirtojen vyöryessä päälle. Vuosien mittaan sitten opittiin miten rahat laitetaan menemään, oppi huipentui siihen että myös sijoitustilille laitetut säästöt tuhlattiin viimeistä euroa myöten.

Kymmenessä vuodessa tuli normaalien verotulojen lisäksi ylimääräistä rahaa suuruusluokkana 300 miljoonaa, josta tasauksen jälkeen jäi Salon käyttöön suunnilleen 200 miljoonaa. Missä nämä rahat ovat? Poliitikot ovat keksineet hyvän selityksen: rahat ovat "seinissä" (siis investoituna rakennuksiin). Mutta miten Salo poikkeeaa muista suomalaisista kunnista. Mielestäni ei mitenkään, kaikilla on samankaltaiset "seinät" rakennettuna ja palvelut pelaavat. Ja Salossa näyttää jopa siltä, että vasta rakennetut ja saneeratut rakennukset alkavat hajoamaan käsiin. Kummallista.

"Seinien" rakentamisen lisäksi tarjotaan konkurssin syyksi myös paljon uskottavampaa selitystä. Se on Nokia ja sen tuloksen romahtaminen ja toiminnan hiipuminen Salossa. Tämäkään selitys ei päde. Ei Suomen muillakaan kunnilla ole Nokiaa ja silti pärjäävät. Kaiken osaamattomuuden äiti oli se, että Salossa ei silloinkaan reagoitu millään tavalla kun Nokian tuloksen heikkenemisestä kertovat luvut tulivat julkisuuteen jo vuonna 2008. Siitä alkoi Salon lähtölaskenta.

Syy Salon perikatoon on aivan päivänselvä. Syy on talouden perusasioista totaalisesti pihalla olevat poliitikot. Miksi poliitikot ovat näin ulkona. Koska kellään ei ole kokemusta riittävän kokoisten yritysten johtotehtävistä, joissa todella kantapään kautta opitaan miten on pakko selvitä omin voimin, huonoistakin ajoista. Jos ei opita, menee yritys nurin. Se opettaa.

Toinen perussyy Salon nurin menoon on se, että poliitikkokin on ihminen ja kun on kerran saanut lottovoiton ja laittaa sitä rillutellen menemään, niin tottuu makeaan elämään ja rahojen loputtuakin jatkaa mukavaa elämää velkavaroin. Ja samalla unelmissaan haaveilee uudesta lottovoitosta joka laittaa taas asiat raiteilleen.

Salon rahat ovat vuosikuluina ylisuuressa organisaatiossa sekä välinpitämättömässä rahankäytössä ja vain vähäisessä määrin "seinissä". Organisaatio on tottunut ja opetettu siihen että rahaa on. Tätä kulttuuria on lähes mahdoton muuttaa. Sekä organisaatiossa että poliitikoissa täytyy tapahtua suuria muutoksia, jotta on edes mahdollisuuksia saada muutosta aikaan.

Rahojen levittely alkoi vaalikaudella 2001-2004, jolloin hallitusta vetivät demarit. Vaalikaudella 2005-2008 hallitusta veti kokoomus ja tuhlailu vain kiihtyi. Sitten tuli kuntaliitoshuuma ja kuntaliitossopimus, jossa levitettiin rahaa jo lähes silmittömästi. Kuuntaliitosta veti kokoomus. Vaalikaudella 2009-2012 hallitusta veti edelleen kokoomus, joten meno jatkui ennallaan. Rahat loppuivat ja velkaantuminen alkoi, mutta tuhlailun muistomerkiksi rakennettiin vielä uusi kaupungintalo.

Salon nykyinen katastrofaalinen taloustilanne on kokoomukselle arka paikka. Kokoomus on ollut vetovastuussa (hallituksen puheenjohtajuus) vuodesta 2005 alkaen. Tänä aikana Salo on mennyt vauraudesta pohjattomaan köyhyyteen. Ja romahdus on edelleen kiihtymässä. Kokoomusta pidetään yleensä puolueena, joka pystyy parhaiten hoitamaan kuntien ja valtion taloutta. Salossa tämä ei ole pitänyt paikkaansa - tunnetuista syistä.

Eräs kokoomuspoliitikko opetti minua jokunen vuosi sitten sanomalla että "älä sinä Raimo kaupungin rahojen loppumisesta huolehdi, nostetaan vaan veroja riittävästi, kyllä kunnalla aina rahaa on". Kokoomuksen vetovastuun aikana veroja onkin korotettu 17,0 prosentista 19,5 prosenttiin, ja uusia korotuksia on tulossa joka vuosi. Näillä mennään Salon kokoomuksessa. Toisaalta on myös niin että asiat eivät olisi yhtään paremmin vaikka demarit olisivat vetäneet Saloa koko tämän ajan.

Tästä ei selvitä kunnialla. Kuilu tulojen ja menojen välillä on käytännössä umpeen kuromaton. Jotta selvitään itsenäisenä kuntana, vaaditaan hurjat veronkorotukset. Niin suuret, että veronmaksajat alkavat jo lähtemään.

Toinen tie on etsiä läheltä riittävän suuri kunta, joka pystyy nielaisemaan Salon niin että kuntalaisten palvelut jäävät Saloon, mutta koko hallinto-, johtaja- ja päällikköorganisaatio voidaan lopettaa ja antaa johto ja hallinto kokonaan isomman kunnan olemassa olevan organisaation hoitoon. Tällä ratkaisulla pelastettaisiin Salon asukkaiden palvelut ja päästäisiin eroon kuntalaisten kannalta tarpeettomasta organisaatiosta. Lähellä ei ole muita riittävän suuria kuntia kuin Turku.