SALON LÄHIVUODET VAIKEITA

Synkentyneestä taloudellisesta ympäristöstä ja heikosta talouden suunnittelusta huolimatta Salo selvisi suhteellisen kuivin jaloin ensimmäisestä vuodestaan 2009.

Tässä selviytymisessä Salolla itsellään ei ole mitään ansiota, vaan ulkopuoliset meistä riippumattomat tahot ovat päätöksillään luoneet Salolle rahavirtoja, jotka ovat mahdollistaneet talouden pysymisen pystyssä. Ulkopuoliset rahavirrat ovat:

• Yhdistymisavustusta saadaan yhteensä 17 milj.euroa, josta 7 miljoonaa tänä vuonna ja 5 miljoonaa sekä vuonna 2010 että vuonna 2011

• Hallitus päätti lama-apuna korottaa kunnille tilitettäviä yhteisöveroja noin 50 % kolmena vuonna eli vuosina 2009–11. Teoriassa eli entisillä kertyneillä yhteisöveroilla korotuksen vaikutus olisi Salolle huimaava eli jopa yli 20 milj. euroa vuodessa. Mutta käytännössä korotus jää vuosina 2009 ja 2010 noin 15 miljoonan euron tasolle, mikä sinänsä jo yksinään riittää pelastamaan Salon talouden. Vuodesta 2011 alkaen tämä erä pienenee huomattavasti ja loppuu sen jälkeen.

• Valtionosuuksia maksetaan korotettuna vuosina 2009–13. Tilapäisen korotuksen vaikutus on useita miljoonia vuodessa.

Salon saamat ylimääräiset tukiaiset olivat vuonna 2009 noin 25 miljoonaa euroa, vuonna 2010 vielä yli 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 tukiaiset putoavat jo reilun 10 miljoonan euron tasolle. Vuodesta 2012 alkaen ylimääräisiä tukiaisia on enää muutama miljoona vuodessa kunnes ne loppuvat kokonaan vuonna 2014.

Samaan aikaan yhteisöverot putoavat rajusti. Ensi vuonna pudotus on vain miljoonia, mutta vuonna 2011 on edessä yhteisöverojen romahdus, johtuen yritysten heikoista tuloksista tänä vuonna. Salon saamat yhteisöverot putoavat jopa 20 miljoonaa vuonna 2011. Mikäli yritysten tuloskunto jatkaa heikkona myös vuonna 2010 (mikä on mahdollista), niin yhteisöverot jatkavat romahdustaan vielä vuonna 2012, jolloin Salon saamista huikeista yhteisöverotuotoista ei ole juuri mitään jäljellä.

Myös kunnallisverot lähtevät laskuun, mikä johtuu yhä pahenevasta työpaikkojen kadosta, työttömyydestä la lomautuksista. Vaikutus on useita miljoonia joka vuosi.

Kaikki nämä arviot eivät ole spekulaatiota, vaan perustuvat olemassa oleviin tosiasioihin sekä tehtyihin päätöksiin ja vahvistettuihin laskentaperusteisiin. Aina on tietysti mahdollista, että valtio kehittelee uusia tukiaisia sitä mukaa kun entiset loppuvat. Mutta minulla on se käsitys, että valtion mahdollisuudet tukea kuntia alkavat rahapulassa tulla yhä vaikeammaksi.

Salossa näitä tosiasioita ei tunnu yksikään poliitikko hyväksyvän/ymmärtävän. Salossa eletään niin kuin toimintaympäristössä ja valtakunnan taloudessa ei olisi tapahtunut mitään muutosta. Harmonisoinnin nimissä tehdään palkkoihin ylimääräisiä korotuksia, jolla pedataan lähivuosille pakkoa pitkiin lomautuksiin, joilla harmonisointirahat palautetaan kunnalle moninkertaisina.

Talouden korjaamiseksi on Salossakin pakko ryhtyä itse toimenpiteisiin sen sijaan, että toivorikkaana elätellään vain toivoa uusista tukiaisista. Pakko tulee nopeammin ja rajumpana kuin uskotaan.