Salon lähivuodet vaikeita

Synkentyneestä taloudellisesta ympäristöstä ja heikosta talouden suunnittelusta huolimatta Salo selvisi suhteellisen kuivin jaloin ensimmäisistä vuosistaan 2009-2010.

Tässä selviytymisessä Salolla itsellään ei ole mitään ansiota, vaan ulkopuoliset meistä riippumattomat tahot ovat päätöksillään luoneet Salolle rahavirtoja, jotka ovat mahdollistaneet talouden pysymisen pystyssä. Ulkopuoliset rahavirrat ovat:

• Yhdistymisavustusta saadaan yhteensä 17 milj.euroa, josta 7 miljoonaa vuonna 2009 ja 5 miljoonaa sekä vuonna 2010 että vuonna 2011

• Hallitus päätti lama-apuna korottaa kunnille tilitettäviä yhteisöveroja noin 50 % kolmena vuonna eli vuosina 2009–11. Teoriassa eli entisillä kertyneillä yhteisöveroilla korotuksen vaikutus olisi Salolle huimaava eli jopa yli 20 milj. euroa vuodessa. Mutta käytännössä korotus jää vuosina 2009 ja 2010 noin 15 miljoonan euron tasolle, mikä sinänsä jo yksinään riittää pelastamaan Salon talouden. Vuodesta 2011 alkaen tämä erä pienenee huomattavasti ja loppuu sen jälkeen.

• Valtionosuuksia maksetaan korotettuna vuosina 2009–13. Tilapäisen korotuksen vaikutus on useita miljoonia vuodessa.

Salon saamat ylimääräiset tukiaiset olivat vuonna 2009 noin 25 miljoonaa euroa, vuonna 2010 vielä yli 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 tukiaiset putoavat jo reilun 10 miljoonan euron tasolle. Tätä pudotusta paikkaamaan Salo joutui vuoden 2011 alusta korottamaan kunnallisveroaan. Vuodesta 2012 alkaen ylimääräisiä tukiaisia on enää muutama miljoona vuodessa kunnes ne loppuvat kokonaan vuonna 2014.

Samaan aikaan yhteisöverot putoavat rajusti. Vuonna 2011 on edessä yhteisöverojen romahdus, johtuen yritysten heikoista tuloksista. Salon saamat yhteisöverot putoavat jopa 20 miljoonaa vuonna 2011. Yhteisöverot jatkavat romahdustaan vielä vuonna 2012, jolloin Salon saamista huikeista yhteisöverotuotoista ei ole juuri mitään jäljellä vaan saatavat yhteisöverot ovat tämän kokoisen kunnan saamia ns. normaalitason yhteisöveroja, mikä merkitsee noin 10 - 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on aivan jotain muuta kuin esim. vuonna 2010 saatu 60 miljoonaa.

Myös kunnallisverot lähtevät laskuun, mikä johtuu yhä pahenevasta työpaikkojen kadosta, työttömyydestä la lomautuksista. Vaikutus on useita miljoonia vuodessa.

Kaikki nämä arviot eivät ole spekulaatiota, vaan perustuvat olemassa oleviin tosiasioihin sekä tehtyihin päätöksiin ja vahvistettuihin laskentaperusteisiin. Valtion mahdollisuudet uusiin rahanjakoihin kunnille ovat heikot valtion oman budjettivajeen takia.

Salossa näitä tosiasioita ei tunnu yksikään poliitikko hyväksyvän/ymmärtävän. Salossa eletään niin kuin toimintaympäristössä ja valtakunnan taloudessa ei olisi tapahtunut mitään muutosta. Harmonisoinnin nimissä tehdään palkkoihin ylimääräisiä korotuksia, jolla pedataan lähivuosille pakkoa pitkiin lomautuksiin, joilla harmonisointirahat palautetaan kunnalle moninkertaisina.

Talouden korjaamiseksi on Salossakin pakko ryhtyä itse toimenpiteisiin sen sijaan, että toivorikkaana elätellään vain toivoa uusista tukiaisista. Ensimmäinen pakko tuli vuoden 2011 budjettiin, johon jouduttiin veroja korottamaan ja tekemään kululeikkauksia. Todelliset säästöpäätökset tulevat ajankohtaiseksi vuoden 2012 budjettia tehtäessä tämän vuoden syksyllä. Koska ensi vuonna kaikki ylimääräiset tuet loppuvat ja yhteisöverossa otetaan pohjakosketus.